Tilannekuva – mikä on pielessä?
Tutkimusten mukaan lapsiperheköyhyys kasautuu erityisesti yhden vanhemman perheisiin, ja köyhyys on usein myös pitkäkestoista. Yksi rakenteellinen syy lapsiperheköyhyydelle on liian matala perusturvan taso. Toimeentulotukea saa 11 % yhden vanhemman perheistä (muut perhemuodot 2 %), ja tuen käyttö on kasvussa. Asumistuen leikkaukset aiheuttaneet siirtymää toimeentulotuelle.
Yhden aikuisen perheissä taloudellinen riski on selvästi suurempi kuin kahden aikuisen perheissä. Arjen kustannukset – asuminen, ruoka, lasten tarvikkeet ja harrastukset – maksetaan yhden aikuisen tuloista. Tämä tekee perheistä haavoittuvia elämän muutoksille, kuten työttömyydelle, sairastumiselle tai asumiskulujen nousulle.
Yksinhuoltajilla on muita useammin velkaa ja ulosottoa: kun puskuria ei ole, pienikin muutos taloudessa voi eskaloitua nopeasti. Toimeentulotuki ei mahdollista esimerkiksi säästämistä perheen tuleviin menoihin tai varautumista riskeihin.
Yhä useampi yhden vanhemman perhe elää tilanteessa, jossa työssäkäynti ei riitä turvaamaan taloudellista vakautta. Tämä kertoo rakenteellisesta ongelmasta: pienituloisuus ei koske vain työttömiä, vaan myös työssäkäyviä. Työssäkäyvien köyhyys koskettaa 9 prosenttia yhden vanhemman perheistä (kahden aikuisen perheistä vastaava osuus on 3 %).
Toimeentulon vaikeudet heijastuvat perheenjäsenten hyvinvointiin
Taloudellinen epävarmuus näkyy myös vanhempien hyvinvoinnissa. Kyselyt ja tutkimukset osoittavat, että taloudellinen kuormitus on yksi keskeisimmistä yhden vanhemman perheiden hyvinvointia heikentävistä tekijöistä:
- 70 % kokee taloudelliset vaikeudet suurimmaksi hyvinvointia heikentäväksi tekijäksi
- vain 15 %:lle jää pakollisten menojen jälkeen rahaa säästöön (kaikista perheistä 33 %)
- 47 % kokee, että menojen kattaminen tuloilla on vaikeaa tai ei onnistu (kaikista perheistä 27 %) Lähde: MLL:n Perhepulssi-kysely 2026
Taloudelliset paineet vaikuttavat suoraan lasten arkeen. Kun rahaa on niukasti, perheissä joudutaan tinkimään asumisesta, harrastuksista ja arjen menoista. Tutkimusten mukaan tämä voi heikentää lasten osallisuutta ja lisätä eriarvoisuutta jo varhaisessa vaiheessa.
Keskeinen ongelma on, että järjestelmä ei tunnista riittävästi perheiden erilaisia tilanteita. Esimerkiksi vuoroasuminen ei näy johdonmukaisesti sosiaaliturvassa ja palveluissa, vaikka lapsi elää arkeaan kahdessa kodissa.
Lapsen arki ei saa olla riippuvainen siitä, asuuko hän yhdessä vai kahdessa kodissa.
Taloudellinen turva ei ole etuoikeus – se on perusta lapsen hyvinvoinnille, osallisuudelle ja tulevaisuudelle.
Mitä vaadimme
- Yhden aikuisen perheiden taloudellinen asema on huomioitava päätöksenteossa
Lapsivaikutusten arvioinnissa tulee tarkastella erikseen yhden vanhemman perheitä.
Köyhyysriski kasautuu tälle ryhmälle. - Kannustinloukut on purettava tukemaan työssäkäyntiä
Sosiaaliturvan, verotuksen ja maksujen yhteisvaikutukset tulee arvioida kokonaisuutena.
Työnteko ei saa johtaa tilanteeseen, jossa tulot eivät kasva. - Elatusjärjestelmää on kehitettävä lapsen edun mukaisesti
Elatustuen ja elatusmaksujen tulee turvata lapsen arki kaikissa tilanteissa.
Järjestelmän tulee toimia viiveettä ja tasoa tulee tarkistaa vastaamaan elinkustannuksia. - Kohtuuhintainen asuminen turvattava lapsiperheille
Erityisesti kasvukeskuksissa asuminen kuormittaa yhden aikuisen perheitä.
Asumiskustannusten osuus tuloista on monilla kestämättömän suuri. - Lasten yhdenvertaiset mahdollisuudet turvattava
Taloudellinen tilanne ei saa määrittää lapsen mahdollisuuksia harrastaa ja osallistua.
Tarvitaan pysyviä ratkaisuja harrastamisen kustannusten alentamiseen.
Lisää tietoa
- Mannerheimin Lastensuojeluliitto: Perhepulssi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
- Pelastakaa Lapset ry: Lapsen ääni 2025 -kysely (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
- Ensi- ja turvakotien liitto & Takuusäätiö: Lapsiperheiden taloustilanne 2025 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
- Lapsiperheköyhyys Suomessa ja Helsingissä (Julkari)
- Kela: Sosiaaliturvan leikkausten vaikutuksista (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Perheiden kokemuksia
Taloudellinen tilanne vaihtelee perheiden välillä. Moni pärjää arjessa, mutta pienikin muutos voi horjuttaa taloudellista turvaa.
“Kyllä tavallaan – elän itse supervaatimattomasti, jotta lasten ruoista ei tarvitse säästellä ja koitan mahdollistaa lasten harrastamisen.”
“Pääkaupunkiseudun asumiskulut ovat raskaita yksinhuoltajalle. Työssäkäyväkin voi olla todella tiukilla.”
“Ostan melkein kaiken käytettynä. Siihen menee paljon aikaa, joka on pois lasten kanssa olemisesta.”
“Vaikka olen töissä, rahat eivät riitä. Olen huolissani siitä, millaisen lapsuuden pystyn lapselleni tarjoamaan.”
“Pärjäämme arjessa, mutta säästöjä ei juuri kerry. Isommat hankinnat täytyy siirtää.”
“Lapseni eivät voi harrastaa kuin yhtä harrastusta.”
Ajankohtaisia kannanottoja ja uutisia löydät myös sivultamme Ajankohtaista vaikuttamisessa.
Yhteystiedot medialle ja päättäjille
Tarvitsetko taustatietoa, tilastoja tai perheiden näkökulmaa?
Ota yhteyttä: Kaisli Syrjänen, p. 045 7731 1399, kaisli.syrjanen(a)yksinvanhempana.fi